Kun Ässän ensimmäinen hammas irtosi, hän laittoi tietysti innoissaan hampaan tyynyn alle. Aamulla hammas oli poissa ja tilalla oli kahden euron kolikko. Ässä oli hyvin onnellinen, kun hammaskeiju oli käynyt yöllä.
Muutamaa viikkoa myöhemmin eräänä aamupäivänä lähti toinen hammas. Ässä vei sen heti tyynynsä alle odottamaan yötä. Seuraavana aamuna olin jo eteisessä lähdössä töihin ja vetämässä takkia ylleni, kun yläkerrasta tuli isin sylissä itkuinen tyttö. Hammaskeiju ei ollut käynyt!
Miksi hammaskeiju ei käynyt?
Oli hirveää katsella kyynelten täyttämiin silmiin ja nähdä kuinka syvästi tyttö oikeasti oli pahoillaan. Sellaisessa tilanteessa on aikaa miettiä ehkä sekunnin verran, joten oli pakko sanoa vaan, mitä ensimmäisenä mieleen juolahti:
"Voi kultaseni, tiedäthän, että hammaskeijujen maa on eri aikavyöhykkeellä kuin Suomi. Luulen, että heidän maassaan on vielä yö. Hammaskeijun on täytynyt tänään käydä varmaan tosi monen lapsen luona, eikä se ole vielä ehtinyt tänne asti. Se ei ehkä edes itse tajua olevansa myöhässä, koska hammaskeijujen maassa ei vielä ole aamu. Odota rauhassa. Kyllä se varmasti vielä tulee."
Sitten väitin unohtaneeni jotain yläkertaan ja ryntäsin ylös varmistamaan, ettei tässä talossa koettaisi enää uusia pettymyksiä.
Isällä oli hänelläkin selitys tilanteelle: "Eihän kukaan käytä nykyaikana enää kolikoita. Nykyisin hammaskeiju laittaa varmaan rahan suoraan pankkitilille."
Hammaskeiju kävi sittenkin
Iltapäivällä matkalla tarhasta kotiin juttelimme vielä hammaskeijujen maasta, joka todellakin sijaitsee eri aikavyöhykkeellä. Sanoin tarkistaneeni asian. Pohdin mahtoiko, isi olla oikeassa. Tulisiko raha sittenkin vain pankkitilille? Ässä odotti kuitenkin kovasti perinteistä kolikkoa.
Heti kotiin päästyään hän rynnisti yläkertaan katsomaan, oliko keiju käynyt. Ja olihan se! Voi sitä iloa. Ässä ei ollut enää ollenkaan pahoillaan, ettei keiju käynyt ajoissa. Itseäni kyllä harmitti, että Ässä oli kertonut tarhassa kaikille, lapsille ja tädeille, ettei hammaskeiju ollut käynyt.
Kaikkein oudointa oli, että hammaskeiju oli todellakin laittanut rahaa myös Ässän tilille.
Kuka keksi hammaskeijun?
Jupakan jälkeen rupesin pohtimaan, kuka on keksinyt hammaskeijun. Ketä voisin syyttää vanhempien rahat vievän ja muistia koettelevan olennon luomisesta? Yhdeksi syntipukiksi saattaisi sopia amerikkalaiskirjailija Lee Rogow, joka kirjoitti ensimmäisen varsinaisen lastentarinan hammaskeijusta (The Tooth Fairy) vuonna 1949. Tämän jälkeen hammaskeiju alkoi levitä maailmanlaajuisesti lasten tietoisuuteen kirjojen ja sarjakuvien välityksellä.
Hammasraha ikivanha perinne
Hammasrahoihin liittyvät uskomukset ovat kuitenkin ikivanhoja, eikä niiden tarkka alkuperä ole tiedossa. Jo viikingeillä oli tapana antaa lapselle lahja tämän saatua ensimmäisen hampaansa. Lahjaa kutsuttiin nimellä tannfé.
Myös Suomessa oli entisaikoina varsin laajalle levinneenä tapana lahjoittaa vauvalle hammasraha. Se voitiin antaa ristiäisissä tai viimeistään ensimmäisten hampaiden puhjetessa. Kummeille hammasrahan antaminen oli velvollisuus, muille vapaaehtoista. Yhä tänä päivänä kummit usein lahjoittavat vauvalle hopealusikan, mutta tavan alkuperä on himmentynyt.
Maitohampaiden irrotessa vanha kansa ei lapsia lahjonut, mutta irronnut hammas oli hävitettävä huolellisesti. Se heitettiin joko hiiren koloon tai lukille loitsun saattelemana.
"Hiiri ota hiukkahammas, anna mulle rautahammas."
"Lukki, lukki, luuhammas, anna mulle rautahammas."
Rautahampaan nimitykseen sisältyy toive raudanlujista pysyvistä hampaista.
Hiiri hammaskeijun sijalla
Monissa länsimaisen kulttuurin piirissä olevissa maissa hiiri on perinteisesti vienyt maitohampaan. Toiveena on ollut, että uusista hampaista tulee yhtä vahvat kuin hiirellä. Espanjankielisissä maissa, Ranskassa ja Italiassa maitohampaan vie yhä nykyisinkin hiiri.
Suomessa Amerikasta rantautunut hammaskeiju on korvannut käytännössä täydellisesti vanhat perinteet. Vanhemmille olisi kyllä helpompaa, jos hammas viskattaisiin hiirelle tai lukille, eikä tarvitsisi toimia keijuna. Ehkä kaupunkiympäristössä on yleensä vaikea löytää hiiriä tai lukkeja. Meidän kotimme ympäristössä kylläkin molemmista valitettavasti on havaintoja.
Onko hammaskeiju unohtanut käydä teidän kotona? Miten selvisitte tilanteesta?
LÄHTEET
Lähteenä on käytetty mm. Airi Pekkolan teosta Hammasta särkee - Tutkimus hammassäryn kansanomaisesta parantamisesta ja hammasmädän ehkäisystä Suomessa ja Virossa. Helsinki 2016.
Kuva: Pixabay
Kommentit
Lähetä kommentti